keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappuviikon vilinää (ja kaljapullojen kilinää)

Uskomatonta mutta totta, viimeisen viikon ajan minulla on ollut aika paljon elämää peliluolani ulkopuolella! Eniten aikaani on vienyt akateemisen maailman odotetuin juhla, vappu. Kaiken järjen mukaan vappua juhlittaisiin vain aattona, mutta opiskelijoilla pippalot kestävät noin kymmenen päivää. Viimeisen viikon aikana olen juopotellut... Ei kun nautiskellut etanolijuomia keskiviikkona, perjantaina, maanantaina ja tiistaina. Maksani uhkasi muuttaa kohta pois, mutta onneksi vappu on vain kerran vuodessa, ja selviydyin siitä ehjin nahoin! Nyt ajattelinkin palauttaa laiffini tasapainoon viettämällä toukokuun juomalakossa. (Paitsi jos Suomi voittaisi jääkiekon maailmanmestaruuden, mikä ei tule tapahtumaan.)

Vapun kunniaksi pääsin viimeinkin korkkaamaan virallisesti omat yliopistohaalarini! En ole jaksanut hankkia itselleni mitään ylihintaisia haalarimerkkejä, joten kuosini on jokseenkin paljaan näköinen. Asiaa ei auta se, että haalarini ovat vaatimattomasti XXL-kokoa. En jaksanut aikoinaan sovitella eri kokoja, vaan laiskana päädyin tilaamaan mahdollisimman isot lökäpöksyt. Lopputuloksena lahkeet lepattavat kolmekymmentä senttimetriä kantapäideni alla, ja näytän kummalliselta violetilta Michelin-mieheltä. Noh, ainakin voin tarpeen tullen sammahtaa rauhassa ojaan ja käyttää liikasuuria haalareitani telttana!

Haalareissa baariin meneminen voi muuten olla pahimmillaan hasardia hommaa. Kaiken maailman keski-ikäiset miehet tulevat noin vain juttelemaan ja kyselemään, kun näkevät yliopistohaalareihin pukeutuneita nuoria ryyppäämässä. Efekti on hieman sama (joskaan ei yhtä paha) kuin jos kapakkaan astelisi varusmiespuvussa. Ainakaan kukaan ei ole tullut haastamaan riitaa, mutta tuntemattomien ihmisten tapaaminen on silti aina yhtä ahdistava kokemus.

Kuva otettu uudella Nokia Lumia 620-luurillani. <3 br="">


Vappuaattona satoi tietenkin vettä, vaikka kaikkina edellisinä päivinä oli ollut erittäin siedettävä keli. Mikäpä kuvaisikaan paremmin lähestyvää kesää, kuin kolea kurakeli ja tihkusade! Franzenin patsaan lakituksen jälkeen oli vuorossa perinteinen vappukulkue, jossa päihtyneet opiskelijat talsivat Oulun keskustan halki näyttävässä, satojen metrien mittaisessa jonossa. Kävi kyllä vähän sääliksi niitä kiireisiä autoilijoita, jotka joutuivat odottamaan ohikulkuamme. Marssi päättyi Ainolan puistoon, jossa pääsimme parin tunnin odottelun jälkeen todistamaan teekkareiden uittoa. Toisin sanoen teekkarifuksit pulahtivat yksi kerrallaan hyiseen ja mutaiseen veteen samalla, kun lukemattomat vahingoniloiset katsojat hurrasivat ja taputtivat rannalla. Humanistina saatoin vain ihailla teekkarien kuolemaa halveksuvaa rohkeutta ja aivot sulattavaa typeryyttä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti