tiistai 28. heinäkuuta 2015

Räps räps, Kuvia Lapin kesästä!

Pakollinen peilipose. Lasit puuttuu koska emmätiiä.
Meikän törsäysputki sen kun jatkuu! Satuin Rovaniemen reissulla hankkimaan kauan haaveilemani kapistuksen, eli järjestelmäkameran. Nyt voin kulkea joka paikkaan tonnin painoisen kameralaukun kanssa kuin mikäkin wannabe-paparazzi.

Erityisesti teinivuosina valokuvien räpsimistä tuli harrastettua ahkerasti, mutta välineistöni ei koskaan ollut ihan parasta laatua. Nykyaikaisilla pokkarikameroilla saa osaavissa käsissä oikein makiaa kuvamateriaalia, mutta laatu kalpenee silti kunnon järkkärin rinnalla. Kunnon järjestelmäkameralla kuvista saa myös laadukkaita todella vähäisellä vaivalla. Ainoastaan puolen tonnin hintalaput pitivät meikää aisoissa.

En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, kun SONYn Alfa 3000-malli irtosi alennuksessa puoleen hintaan. Pikainen googlaus kertoi että kyseessä on todellakin kaltaiselleni alfalle sopiva rakkine, joten pistin Visan vikisemään. Enkä ole katunut.

Suurin osa kameran ominaisuuksista on minulle vielä hämärän peitossa, mutta onneksi käyttöliittymä on sangen aloittelijaystävällinen. Kuvien räpsiminen on sikahelppoa ja jälki parhaimmillaan seksivau-tasoa. Huonoimmillaankin otoksista tulee ihan katsomiskelpoisia. Oletuksena mukana tuleva objektiivi ajaa asiansa mutta kaipaan jo vähän enemmän vapautta. Pitäisi joskus tulevaisuudessa ostaa enemmän objektiiveja, jotta voin ottaa supermakrokuvia tai zoomata pidemmälle. Ja parempi salama, jonka suuntaa saisi itse säätää. Heh, olikohan tämä ostos sittenkään niin edullinen?

Anyway, tässä pari kuvaa ensimmäisten päivien ajalta. Ei mitään ihmeellistä, mutta uutuudenviehätyksessä sitä tulee ikuistettua kaikenlaista.

Uudella kameralla on aina pakko sohia ensiksi lähikuvia kasvikunnasta. Tänä kesänä aurinko on ollut enimmäkseen vieras valoilmiö, mutta sadekelissäkin riittää tunnelmaa.


Tämän usvaisen maisemakuvan nappasin Karvakkojoen sillalta keskellä yötä. Lapissa ei ole vieläkään tämän hämärämpää öisin, mikä on tietenkin hieno juttu valokuvaajan kannalta. Ympärillä pyörivät miljoonat sääsket ovat asia erikseen...


Kemijärveläistä arkkitehtuuria aivan lapsuudenkotini viereisestä metsästä.Harvalla on ollut muksuna ihan kodin vieressä näin hienoa kummitusröttelöä! Tuo metsä oli ylipäätään sangen kuumotteleva paikka. Talvisin juoksin pimeitä polkuja pitkin kuin tuulispää jotten joutuisi Vendigon kynsiin. Sitä se vilkas mielikuvitus teettää. :D

Meidän elukka nauttii eläkepäivistään auringonpaisteessa. Tätä edustavampia kuvia siitä on vaikea saadakaan, koska piski on valveilla melkoinen diiva.

Tämä järvimaisema on napattu mummilan rannasta. Ukin aikoinaan kunnostama uittolaiva lojuu nykyään rannalla vailla käyttöä. Harmin paikka, sillä paatilla seilaaminen on lystiä puuhaa! Toivottavasti joku hillopäällikkö tajuaa ostaa sen itselleen huvittelukäyttöön.

Mummilan takapihaa. Voisiko idyllisempää  olla? Tykkään uudessa kamerassa etenkin siitä kuinka kirkkaina värit toistuvat ilman minkäänlaista kuvanmuokkausta.


Omat poseeraukset ei mene aina ihan nappiin. :D Pitää opetella säätämään tuota syväterävyyttä jahka jaksan.

Olen muuten jälleen kerran kesätöissä Kemijärven kotiseutumuseolla! Taustalla näkyy jonkin verran pirtin esineistöä. Keskelle eksyi täysin sattumalta joku elämästä vieraantunut hipsterin kuvatus.

Pirtin lattialta saattaa bongata myös tällaisia iljetyksiä! Kuoriainen liikkui todella vaivalloisesti, koska sen takaraajoista roikkui villakoiran kokoisia pölypalloja. Kymmenen epätarkan otoksen jälkeen sain napattua tämän kuvan, minkä jälkeen nakkasin luontokappaleen hellävaraisesti pihalle. :)

Lopuksi vielä yksi selkärangaton eliö. Tämä urhea sissi ryömi sateen pieksemän jalkakäytävän ylitse, ja ainoastaan meikäläisen äkkijarrutus säästi sen yliajolta. Pomppasin polkupyörän selästä ja kaivoin kameran esille. Madolla oli mittaa ainakin kahdenkymmenen senttimetrin verran.


Kameralla leikkiminen ei jää tähän. Saa nähdä, siirrynkö kenties käyttämään järkkäriä meikän tulevissa videoprojekteissa. Jos niitä nyt tulee ennen syksyä.

1 kommentti:

  1. Eikä apua, olin unohtanu että oon ollu teini-idiotismissani mukana töhrimässä tota autiotaloa (ja ehkä jopa masinoimassa koko touhua). :DDDD Ja oon vielä kirjottanu mun internetnickin koko kansan nähtäville.

    VastaaPoista